Kukapa ei olisi nähnyt mainosalasta kertovia elokuvia, katsonut viihteellisiä sarjoja tai lukenut mainosalan hypetyskirjoja? Vaikka joskus jokin kirja tai elokuva antaakin hieman edes realistisen käsityksen alasta (lähinnä valehtelun, kieroilun, asiakkaiden kusetuksen, ylimielisen käytöksen ja laiskottelun suhteen), yleensä nämä trendikirjat -ja leffat yrittävät luoda mielikuvaa siitä, että me kaikki olisimme hulluja nymfomaaneja ja seksiaddikteja, kokkelinkäyttäjiä ja viinasieppoja. Okei, kyllä suurimmalle osalle meistä maistuu aina silloin tällöin, ja oli aika, kun firman kemut olivat aika kosteita, mutta…
Ainakaan minun työpaikoissani ei ole koskaan seksiorgioita harrastettu tai lunta nuuskittu päivät pitkät. Toisaalta olen ehkä vain inhottavan luonteeni ja ruman naamani takia jäänyt kyseisistä kinkereistä pois (?). En myöskään osaa/halua kuvitella, että viereisen pöydän perheellinen, samaa “Family Guy” -paitaa päivästä toiseen käyttävä elopainoltaan karhua muistuttava koodari-Pena (38 v.) ja meidän hippipunkrokkarigoottirunotyttö AD-assari Katja (21 v.) harrastaisivat kiihkeää seksiä ikinä missään yhteydessä. Raivostuttaa (ja vähä ehkä harmittaakin) jo nämä tuomasvimmahelsinkimaiset kliseet!
